Otsikko saattaa kuulostaa hivenen raflaavalta ja liioitellulta. Raflaava se on, sen myönnän. Liioittelua se ei ole.
Tämän tarinan taustalta löytyy vuoden mittainen työhyvinvointiohjelma, jonka yhden osan muodostivat henkilöstön käyttöön tarjotut verkkokuntoutusohjelmat.
Työhyvinvointiohjelmaan osallistui yrityksen runsaasta 150 työntekijästä vähän yli 100 henkeä. Yhdellä osallistujista oli isoja ongelmia kaularangan kanssa ja hän valitsi itselleen 8 viikkoa kestävän Vahva ja kivuton niska -ohjelman. Valinta oli selvä, sillä tämä henkilö oli jonossa kaularangan leikkaukseen ja lääkäri antoi hänelle luvan tämän ohjelman suorittamiseen leikkausta odotellessa.
Muutama kuukausi ohjelman aloituksen jälkeen sain tältä henkilöltä seuraavanlaisen palautteen:
"Olen leikkausjonossa odottelemassa vuoroani kaularankaleikkaukseen. Yli puolen vuoden odottelu on ollut siedettävää, vaikka niskassa on hermo puristuksissa, välilevyn pullistuma, ahtaumaa jne. Tämän jumpan avulla olen saanut säteilyoireita vähennettyä. Olen välttynyt toistaiseksi sairaslomilta ja liikkunut normaaliin tapaan harrastaen mm. pallopelejä, kuntosalilla käyntiä, hiihtänyt yms. Tämä on ollut hyvä!"
Voidaanko työhyvinvointiohjelmaa, jossa saavutettiin mm. edellä esitelty tulos, pitää onnistuneena?
Työhyvinvointiohjelmien toteuttamisen yksi suurimmista haasteista liittyy niiden vaikuttavuuden ja tuottavuuden osoittamiseen.
Tämän kyseisen työhyvinvointiohjelman faktat tulevat tässä:
- Ohjelma toteutettiin korona-aikana, jolloin voimassa olivat vahvat etätyösuositukset. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että kaikki valmennukset järjestettiin etänä.
- Ohjelma oli henkilöstölle vapaaehtoinen.
- Käynnistimme ohjelman sisäisellä markkinoinnilla ja onnistuimme saamaan mukaan vähän yli 100 osallistujaa. Yrityksen koko henkilöstö oli runsaat 150 henkeä.
- Ohjelma käynnistyi Firstbeatin hyvinointimittauksilla, mittausten tulosten purulla ja workshopilla, jossa keskityttiin erityisesti mittaustulosten esiin nostamiin haasteisiin ja siihen miten niihin pystytään parhaiten vaikuttamaan omalla päivittäisellä toiminnalla.
- Tämän jälkeen osallistujat pääsivät valitsemaan juuri omiin tarpeisiinsa sopivan verkkokuntoutusohjelman. Teemoina yleisten eri vaivojen kuntoutukseen keskittyneiden ohjelmien lisäksi mm. 20 viikon treeniohjelman, jonka tehtävänä oli haastaa osallistujat ottamaan viikoittain pieniä, jatkuvasti kehittyviä askeleita kohti vahvempaa sinua.
- Loppuvuoden aikana järjestettiin vielä kolme etäworkshopia, jossa käsiteltiin liikuntaa ja päivittäistä aktiivisuutta, ravitsemusta, stressiä ja palautumista. Firstbeatin mittaukset tehtiin uudelleen vielä niille, joilla oli siihen tarvetta (mittauksia oltiin tehty jo useampana vuonna peräkkäin).
Kyseinen yritys investoi tähän vuoden kestävään ohjelmaan noin 30 000€. Tarkka kustannus 280€ / osallistuja. Tähän investointiin ei ole laskettu ohjelmaan osallistumiseen käytettyä työaikaa.
Lähdetään purkamaan ohjelman onnistumista seuraavalla ajatuksella. Kuvitellaan, että koko vuoden ainut konkreettinen tulos oli se, että Vahva ja kivuton niska -ohjelman tukemana itsensä työkykyisenä pitänyt henkilö ei joutunut ollenkaan sairauslomalle.
Miltä näyttää silloin yrityksen tekemän investoinnin tuotto?
Saamassani palautteessa tämä henkilö kertoi, että hän kykeni olemaan töissä koko puolen vuoden jakson ennen leikkausta. Sairauspoissaolopäivän kustannusten tai paremminkin sanottuna työpanoksen arvon määrittäminen on jo sitten aikamoista rakettitiedettä. Keskiarvoksi on kuitenkin määritelty kutakuinkin 370€. Summa vaihtelee EK:n määritelmien mukaan 219 – 930€:n välillä.
Työpanoksen määrittelyssä on mukana palkkakustannus sekä yrityksen menettämä arvonlisäys.
Siirytäänpä sitten matematiikkaan:
- Kuukaudessa on työpäiviä 22 kpl
- Jokainen sairaspoissaolopäivä aiheuttaa työnantajalle 370€ kulut
- Mahdollinen sairaspoissaolojakson pituus olisi voinut olla jopa 6kk
- 22*6*370€= 48 840€
Tämän laskelman perusteella yrityksen tekemää noin 30k€:n investointia voidaan pitää varsin onnistuneena, eikö vain?
On totta, että palkkakustannukset eivät jää pidemmissä sairauspoissaoloissa täysin työnantajan maksettaviksi, vaan osa palkasta korvataan sairausvakuutuksesta. Otan tämän kulun silti täysimääräisenä mukaan näihin laskelmiin, koska vaikka koko lasku ei tulekaan suoraan työntantajan pussista, on tuo kustannus joka tapauksessa jonkun maksettava.
Nyt jos tähän laskelmaan lisätään olettamus siitä, että työhyvinvointiohjelman muut noin 100 työntekijää kykenivät pitämään itsensä ohjelman avulla myös hivenen vireämpinä, hyvän tuulisempina, optimistisempina ja ennen kaikkea toimintakykyisempinä, voidaan ainakin omasta mielestäni olla aika tyytyväisiä tuloksiin?
Toisaalta, jos tämä yritys olisi jättänyt koko henkilöstön ohjelman toteuttamatta ja hankkinut vain tälle yhdelle työntekijälle käyttöoikeuden Vahva ja kivuton niska -ohjelmaan 97€:lla ja saavuttanut tällä 48 840€:n säästöt, olisi vuoden päätteeksi tullut firman talousjohtajalta todennäköisesti kutsua pitkälle illalliselle... ;-)
HERÄSIKÖ SINULLA
KYSYMYKSIÄ?
Haluatko antaa palautetta tai mahdollisesti käynnistää keskustelun siitä miten sinun yrityksesi voisi saavuttaa vastaavanlaisia tuloksia?
Ota rohkeasti yhteyttä. Olemme sinuun yhteydessä
mahdollisimman pian.
Aiemmat kirjoitukset
Oma tarinani - Tavoitteena 105 vuotiaiden kuulan ME vuonna 2080
Muistan edelleen elävästi ensimmäisen painonpudotus haasteeni 90-luvun lopulla. Tavoitteena oli pudottaa 10 kiloa kahdessa kuukaudessa, ja viimeisen viikon aikana käytin jopa nesteenpoistolääkkeitä pudottaakseni viimeiset neljä kiloa. Punnituksen jälkeen suuntasimme kaverin kanssa suoraan Hesburgeriin palkitsemaan itsemme, ja seuraavana aamuna vaaka näytti melkein samaa lukemaa kuin haasteen alussa. Se oli karu oppitunti siitä, miten lyhytnäköiset ratkaisut eivät johda pysyviin muutoksiin.
Yhden punnerruksen ihme
Kuvittele tämä: aloitat päiväsi yhdellä ainoalla punnerruksella. Ei kuulosta paljolta, eihän? Vain yksi punnerrus. Mutta mitä jos kertoisin, että tämä yksinkertainen teko voi käynnistää uskomattoman muutoksen matkallasi kohti parempaa hyvinvointia?
Stephen Guise kuvaa kirjassaan "The Magic of Momentum" momentumin voiman – sen, miten pienet, jatkuvat teot voivat johtaa merkittäviin muutoksiin ajan myötä. Yhden punnerruksen tekeminen päivässä saattaa tuntua vähäpätöiseltä, mutta se on alku jollekin suurelle. Se yksi punnerrus luo momentumin, joka vie sinut eteenpäin.
Mikä on pysyvä elämäntapamuutos? – Pienten päivittäisten tekojen voima.
James Clearin mukaan "Pienet tottumukset eivät lisää merkittävästi päivittäistä kuormitusta, mutta pitkällä aikavälillä niillä on valtava vaikutus." Tämä tarkoittaa, että vaikka yksittäinen teko, kuten yksi punnerrus tai terveellinen ateria, saattaa tuntua merkityksettömältä, sen toistaminen päivittäin voi johtaa suuriin muutoksiin.
Esimerkiksi, jos päätät tehdä yhden punnerruksen päivässä, se ei aluksi tunnu vaikuttavan paljonkaan. Kuitenkin, kun jatkat tätä rutiinia ja alat lisätä punnerrusten määrää vähitellen, huomaat pian tehneesi satoja, jopa tuhansia punnerruksia vuodessa. Tämä on pienten päivittäisten tekojen voima – niiden vaikutus kertautuu ajan myötä.
Miten 97€ maksava verkkokuntoutusohjelma toi yritykselle yli 45 000€:n säästöt?
Tämän tarinan taustalta löytyy vuoden mittainen työhyvinvointiohjelma, jonka yhden osan muodostivat henkilöstön käyttöön tarjotut verkkokuntoutusohjelmat.
Työhyvinvointiohjelmaan osallistui yrityksen runsaasta 150 työntekijästä vähän yli 100 henkeä. Yhdellä osallistujista oli isoja ongelmia kaularangan kanssa ja hän valitsi itselleen 8 viikkoa kestävän Vahva ja kivuton niska -ohjelman. Valinta oli selvä, sillä tämä henkilö oli jonossa kaularangan leikkaukseen ja lääkäri antoi hänelle luvan tämän ohjelman suorittamiseen leikkausta odotellessa.
Muutama kuukausi ohjelman aloituksen jälkeen sain tältä henkilöltä seuraavanlaisen palautteen:
© Copyright Highly Effective Oy 2024. Kaikki oikeudet pidätetään.